Ei, kevät ei ole vielä saapunut Napapiirille. Pihasta vain sattui löytymään sopivan kokoinen läiskä lumetonta laattaa. Eli todellisuudessa piha on vielä korkeilla nietoksilla.
Valkoista Nallea, harmaata Vilmaa (muistaakseni; jälleen vyöte poissa), sukkapuikot kokoa 3,0 sekä pyöröpuikko kokoa 3. Näistä osista syntyi sukat 37:n jalkaan ja 28:n jalkaan. Huvittavaa sinänsä, että kuvittelin tekeväni samankokoiset sukat...
Kuvioksi "pikapitsiä", jota myös jollain muullakin nimellä nimitetään. Eli helppoa kuin mikä, ja silti nättiä:
- 5:llä jaollinen silmukkamäärä
- 1.-3. krs: 2 n, 3 o
- 4. krs: 2n, 3 s oikean käden puikolle: 1. silmukka 2:n muun yli, jotka sitten siirretään takaisin vasemman käden puikolla, ja neulo sitten 1 o - lk -1o
Valkoisen pieneksi syntyneen sukkaparin kanssa kokeilin ensimmäisen kerran menetelmää, joka oli minulle uusi eli magic loop . Selkeän kuvitetun ohjeen löysin täältä , mutta ohjeita on varmasti myös muissa muodoissa ja lähteissä. Aiemmin en ollut saanut kokeiltua kyseistä tapaa tehdä kerralla kaksi sukkaa. Useimmiten olen kaksi sukkaa tehnyt kerralla siten, että minulla yksinkertaisesti on kahdet puikot ja kaksi kerää. Ja voin luvata, että teen jatkossakin niin. Magic loop ei ole alkuunkaan minua varten. Turhaa säätämistä. Ja sitä paitsi sukasta tuli jostain syystä pienempi kuin harmaasta, vaikka mielestäni kyllä laitoin saman silmukkamäärän. No ehkä vannomatta paras. Enkä enää jaksa pitsejä laskeskella.
Harmaa puolestaan on tehty kärjestä aloittaen, mikä mielestäni on hyvä keino tehdä sukkaa, kun käytettävissä on rajoitettu määrä lankaa. En vain hirveästi tykkää tiimalasikantapäästä, jonka yleensä teen kärjestä aloitettuihin sukkiin.
Harmaassa sukassa kuvio on jotenkin sensuellimpaa. Jos nyt villasukassa mikään voi olla sensuellia...
Valkoisten sukkien pitsi näytti raikkaan ja herkän tyttömäiseltä, ja oli kuulemma ihanan tuntoinen jalassa, kommentoi viisivuotias poikani. No voisihan tämä tietysti nuorelle herrallekin käydä; sukupuolisensitiiviset sukat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti